Kalastusluvat‎ > ‎

Säädökset

Kalastussäädökset

Kalastuksen harjoittaminen ja säätely perustuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa voimassa olevaan kalastuslakiin ja asetukseen.
Kalaveden omistajalla ja kalastusalueella on mahdollista kalastuslaissa mainituissa tapauksissa säädellä kalastusta asettamalla pyynti- ja pyydysmäärärajoituksia.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköllä on mahdollista rajoittaa yleiskalastusoikeuksien eli vapaan onkimisen ja pilkkimisen sekä läänikohtaisella viehekalastusluvalla tapahtuvan kalastamisen harjoittamista perustelluista syistä.
Kalastusalueeseen kuuluvissa Könkämäenon ja Muoniojoen pääväylissä ja niissä vesissä, jotka ovat rajajokien haarautumia, kalastamisesta määrätään Suomen ja Ruotsin valtioiden välisellä sopimuksella.

Kalastusrajoitukset

Kalastuksen säätely perustuu kalastuslakiin ja -asetukseen. Kalastusalue antaa näihin pohjautuvia määräaikaisia kalastussääntöjä, jossa on yksityiskohtaiset määräykset mm. sallituista pyydyksistä sekä kalastuksen ajallisesta ja alueellisesta rajoittamisesta. Nykyinen kolmevuotinen kalastussääntö on voimassa 1.1. 2011-31.12. 2013.  (kal.alueen kokous 20.5.2010 § 15)

Kalastussäännön noudattamista Inarin kalastusalueella valvovat kalastusalueen, Metsähallituksen, Lapin TE-keskuksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin virkamiehet.

Ammattikalastus

Kalastuslain 6 § mukaan ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka harjoittaa kalastusta ja saa siitä sekä pyytämänsä saaliin jalostamisesta toimeentulonsa tai oleellisen osan siitä. Varsinaiseksi EU-tukikelpoiseksi ammattikalastajaksi katsotaan henkilö, jonka kalastustulojen osuus on vähintään 30% kokonaistuloista.

Kalastusasetuksen 1 § katsoo kalastusta harjoitettavan ammattimaisesti, kun saaliit tai osa niistä ansiotarkoituksessa myydään.. Metsähallitus pyrkii lupapolitiikallaan edistämään ammattikalastusta. Lupia ammattimaiseen kalastukseen myönnetään myös aloitteleville ansiokalastajille, joiden kalastustulot eivät vielä täytä kalastuslain ehtoja.

Ammattikalastuksen puitteet ovat Enontekiöllä hyvät: kalavettä on paljon ja kalakannat kestävät nykyistä kovemmankin kalastuspaineen, kalastuslupien saanti ei ole ongelma ja kalalla on kysyntää.

Kotitarve- ja virkistyskalastus

Kalastusasetuksen 1 § mukaan kotitarvekalastuksessa saalis käytetään kalastajan taloudessa ja sillä on toimeentulon kannalta merkitystä. Myös virkistyskalastuksessa saalis määritelmän mukaan käytetään, mutta sillä ei ole toimeentulon kannalta merkitystä. IEnontekiöllä näitä kahta kalastusmuotoa ei ole mielekästä erottaa. Käytännössä kaikilla kalastusta harjoittavilla ruokakunnilla on KL:n 12 § mukainen kotitarvekalastukseen perustuva kalastuslupa, oli kalastuksen perimmäinen motiivi sitten virkistys tai saaliin saaminen. Suurin osa luvan haltijoista todennäköisesti kalastaa sekä virkistyksen että saaliin vuoksi, ja kalastusta harjoitetaan niin verkoilla kuin vapavälineilläkin.

Metsähallituksen luparekisterin mukaan vuoden 2002 lopussa Enontekiön kunnan valtion vesille on myönnetty lupia ammattikalastukseen 3 henkilölle, luontaiselinkeinon harjoittamiseen 49 henkilölle ja kotitarvekalastukseen 504 henkilölle. Kaikki kuntalaiset katsovat kuuluvansa johonkin em. kolmesta ryhmästä (Huhtamella, 2003).

Kuntalaisten kalastus
Kuntalaisten kalastusoikeus on mahdollista seuraavien kalastusoikeuksien puitteissa:
- Osakaskuntiin kuuluvat kiinteistön omistajat osakaskuntien vesialueilla.
- Osakaskuntiin kuulumattomien yksityisvesien omistajat.
- Erityisperusteinen kalastusoikeus, joka kohdistuu pääosin tiettyihin valtion vesiin.
- Valtion vesiin oikeuttava kalastus.
- Kalastuslain mukainen yleiskalastusoikeus.

Valtion vesien kalastukseen oikeuttava lakisääteinen maksuton kalastuslupa oikeuttaa kalastamaan Enontekiön lisäksi Inarin ja Utsjoen kuntien valtion vesialueilla. Luvan myöntää Metsähallitus ammattikalastuksen, kotitarvekalastuksen tai luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Käytännössä kaikki kuntalaiset ovat saaneet maksuttoman luvan niin halutessaan.
Kotitarvekalastukseen myönnetään 15 verkkoa kaikkiin vesiin ja elinkeinokalastukseen 30 verkkoa kaikkiin vesiin ja 100 verkkoa tiettyihin vesiin.


Ulkopaikkakuntalaisten kalastus

Ulkopaikkakuntalaiset voivat ilman lupaa pilkkiä ja onkia sekä harjoittaa viehekalastusta läänin vieheluvalla yhdellä vavalla ja vieheellä muualla kuin koski- ja virtapaikoissa. Muuhun kalastukseen myyvät lupia kalastusoikeuden haltijat. Esim. Metsähallituksen erämaalupa kattaa laajoja alueita kolmessa pohjoisessa kunnassa.

Kiinteistön omistavien ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeus
- Osakaskuntaan kuuluvat kiinteistön omistajat osakaskunnan yhteisillä vesialueilla. Osakkuusmäärään perustuvat kalastusluvat myöntää osakaskunta
Lisäksi osakaskunnat ovat myöntäneet virkistyskalastuslupia osakaskuntiin kuulumattomille.
- Omistamiensa tilojen erityisperusteisen kalastusoikeuden piiriin kuuluvilla vesillä.
- Kalastuslain mukainen yleiskalastusoikeus.
- Metsähallituksen viehe- ja virkistyskalastuslupajärjestelmän mukainen kalastus.